McPherson-joustintuen huolto ja rakenteen tutkiminen

Puristettiin jousi kasaan jousipuristemella, katottiin eka etää se on tukevastii kiinni. Sitten alettiin kiristämään jousipuristinta siihen asti että jousi olisi ''vapaana''. Sit avattiin männänvarren mutteri pulttipyssyllä. Sen jälkeen irrotettii yläkiinnike, jousen istukka, pölysuojus, jousi, jousen ja istukoiden väliset suojat ja pohjaanlyöntikumi. Sit tarkistettiin kunto, laakeri piti vaihtaa. Alotettiin kasaaminen. Laitettiin jousi puristimeen, pohjaanlyöntikumi ja pölysuojus paikalleen, sekä alaistukan kumisuojus. Sit laitettii yläistukka ja yläkiinnike pulttipyssyllä pienellä teholla. Sit laitettiin se momenttii. Alettiin löysäämään puristinta. Työturvallisuudesta sen verta, että työssä täytyy käyttää suojalaseja, Sillä kun jousta puristaa siihen tulee todella suuri jännitys.

Lyhyesti:

Joustintuen yläpäänlaakeri aiheutti kolahduksen rattia kääntäessä. Otin joustintuen irti pistimme jousipenkkiin ja irrotimme jousen, jotta voisimme putsata laakerin. Sen jälkee kasasimme joustintuen ja laitoimme sen autoon kiinni.

Sähkö

Sähkötekniikan tunnilla ekana mitattii akun jännitettä. Sit vastuksen jännite, kytkimen resistanssi, lämpötila, polttimon resistanssi. Sitten teimme relekytkennän, sama rinnan kytkennällä. Lopuksi opettelimme pihtivirtamittarin käyttöä

Jarrut

1. Jarrulaitteiden kehitysvaiheita

1800-luvun lopussa käytössä oli ulkopuolinen jarru, jarrukenkä painettiin vipuvarrella pyörän ulkokehää vasten.

1900-luvun alussa autojen jarrut muuttuivat vähitellen rumpujarruiksi. Ensiksi rumpujarrut olivat rummun ulkopuolisia vannejarruja, myöhemin ne  kehittyivät rummun sisäpuolisiksi kenkäjarruiksi.

Nesteen käyttö jarruvoiman välittäjänä kehitettiin jo 1920-luvulla, mutta yleiseen käyttöön nestejarrut tulivat 1930-luvulla.

1940- ja 1950-luvuilla kuorma- ja linja-autoissa käytettiin vielä nestejarruja, tuolloin poljintyötä helpotettiin alipaine- tai paineilmatehostimella. 1960-luvun jälkeen raskaiden autojen käyttöjarrut ovat toimineet paineilmalla.

1970-luvulla keksittiin ABS jarrut eli lukkiutumattomat jarrut.

2. Jarrujen tehtävät ja rakennemääräyksiä

Varajarrulla auto on kyettävä pysäyttämään kohtuullisella mikäli käyttöjarru ei toimi. Seisontajarrulla on pystyttävä pitämään ajoneuvo paikallaan ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 18%.

Kun jarruapoljinta painetaan syntyy pääsylinterin tuottamana hydraulipaine. Paine välittyy jarrumäntiin. Männät painavat jarrupaloja jarrulevyä tai -rumpua vasten. Kun jarrupoljin päästetään lepoasentoon, avautuu pääsyliterissä nesteelle paluukanava tasaussäiliöön. Paine laskee ja männät palaavat normaali asentoihinsa levyjarrussa tiivistekumien vaikutuksesta. Rumpujarruissa palautus jouset palauttava männät.

3. Jarrunesteet

Jarruneste on glykolin ja eräiden lisäaineiden seos. Lisäaineilla pyritään parantaman jarrunesteen ominaisuuksia (pakkaskestävyyttä, kiehumispistettä, leimahduspistettä, viskositeettia, ruosteenestoa, happamuutta ja vaikutusta jarrukumeihin).

4. Pääsylinterin toiminta

Poljinta painettaessa ensiömäntä liikkuu ja sen tiiviste sulkee tasauskanavan, jolloin yhteys nestesäiliön ja sylinterin välillä katkeaa. Hydraulipaine kasvaa sylinterissä ja alkaa vaikuttaa takajarrujen pyöräsylintereihin.

Polkimen palautuessa, palautuvat myös männät alkuasentoonsa hydraulipaineen ja palautusjousien voimalla ja neste palaa takaisin pääsylinteriin.

Sähkökytkentöjä

Koulussa reenasimme sähkökytkentöjä