perjantai 24. lokakuuta 2014

McPherson-joustintuen huolto ja rakenteen tutkiminen

Puristettiin jousi kasaan jousipuristemella, katottiin eka etää se on tukevastii kiinni. Sitten alettiin kiristämään jousipuristinta siihen asti että jousi olisi ''vapaana''. Sit avattiin männänvarren mutteri pulttipyssyllä. Sen jälkeen irrotettii yläkiinnike, jousen istukka, pölysuojus, jousi, jousen ja istukoiden väliset suojat ja pohjaanlyöntikumi. Sit tarkistettiin kunto, laakeri piti vaihtaa. Alotettiin kasaaminen. Laitettiin jousi puristimeen, pohjaanlyöntikumi ja pölysuojus paikalleen, sekä alaistukan kumisuojus. Sit laitettii yläistukka ja yläkiinnike pulttipyssyllä pienellä teholla. Sit laitettiin se momenttii. Alettiin löysäämään puristinta. Työturvallisuudesta sen verta, että työssä täytyy käyttää suojalaseja, Sillä kun jousta puristaa siihen tulee todella suuri jännitys.

Lyhyesti:
Joustintuen yläpäänlaakeri aiheutti kolahduksen rattia kääntäessä. Otin joustintuen irti pistimme jousipenkkiin ja irrotimme jousen, jotta voisimme putsata laakerin. Sen jälkee kasasimme joustintuen ja laitoimme sen autoon kiinni.

Sähkö

Sähkötekniikan tunnilla ekana mitattii akun jännitettä. Sit vastuksen jännite, kytkimen resistanssi, lämpötila, polttimon resistanssi. Sitten teimme relekytkennän, sama rinnan kytkennällä. Lopuksi opettelimme pihtivirtamittarin käyttöä

perjantai 3. lokakuuta 2014

Jarrut

1. Jarrulaitteiden kehitysvaiheita

1800-luvun lopussa käytössä oli ulkopuolinen jarru, jarrukenkä painettiin vipuvarrella pyörän ulkokehää vasten.

1900-luvun alussa autojen jarrut muuttuivat vähitellen rumpujarruiksi. Ensiksi rumpujarrut olivat rummun ulkopuolisia vannejarruja, myöhemin ne  kehittyivät rummun sisäpuolisiksi kenkäjarruiksi.

Nesteen käyttö jarruvoiman välittäjänä kehitettiin jo 1920-luvulla, mutta yleiseen käyttöön nestejarrut tulivat 1930-luvulla.

1940- ja 1950-luvuilla kuorma- ja linja-autoissa käytettiin vielä nestejarruja, tuolloin poljintyötä helpotettiin alipaine- tai paineilmatehostimella. 1960-luvun jälkeen raskaiden autojen käyttöjarrut ovat toimineet paineilmalla.

1970-luvulla keksittiin ABS jarrut eli lukkiutumattomat jarrut.

2. Jarrujen tehtävät ja rakennemääräyksiä

Varajarrulla auto on kyettävä pysäyttämään kohtuullisella mikäli käyttöjarru ei toimi. Seisontajarrulla on pystyttävä pitämään ajoneuvo paikallaan ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 18%.

Kun jarruapoljinta painetaan syntyy pääsylinterin tuottamana hydraulipaine. Paine välittyy jarrumäntiin. Männät painavat jarrupaloja jarrulevyä tai -rumpua vasten. Kun jarrupoljin päästetään lepoasentoon, avautuu pääsyliterissä nesteelle paluukanava tasaussäiliöön. Paine laskee ja männät palaavat normaali asentoihinsa levyjarrussa tiivistekumien vaikutuksesta. Rumpujarruissa palautus jouset palauttava männät.

3. Jarrunesteet

Jarruneste on glykolin ja eräiden lisäaineiden seos. Lisäaineilla pyritään parantaman jarrunesteen ominaisuuksia (pakkaskestävyyttä, kiehumispistettä, leimahduspistettä, viskositeettia, ruosteenestoa, happamuutta ja vaikutusta jarrukumeihin).

4. Pääsylinterin toiminta

Poljinta painettaessa ensiömäntä liikkuu ja sen tiiviste sulkee tasauskanavan, jolloin yhteys nestesäiliön ja sylinterin välillä katkeaa. Hydraulipaine kasvaa sylinterissä ja alkaa vaikuttaa takajarrujen pyöräsylintereihin.

Polkimen palautuessa, palautuvat myös männät alkuasentoonsa hydraulipaineen ja palautusjousien voimalla ja neste palaa takaisin pääsylinteriin.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Pesu- ja vahausharjoitus

Teimme tänään pesu- ja vahausharjoituksen. Ekana huuhtelimme auton liasta, sitten pesimme saippualla sieniä käyttäen, jonka jälkeen huuuhtelimme auton. Lopuksi vahasimme auton. 

Auton sisäpesu

Ekana huuhdellaan matot, jonka jälkee auto imuroidaan, sitten muoviosat kostella rätillä lopuksi lasit putsataan sisältä.

perjantai 5. syyskuuta 2014

Rengastyöt

Tänään teimme koulussa rengas harjoituksia otimme renkaa pois vanteilta ja laitoimme takas. Lopuksi tasapainotimme pyörän.
Otettiin venttiilin sielu pois

Kumi painettiin keskiuraan
renkaan pois ottoa
taspainotusta
Lisättiin paino koneen näyttämään paikkaan
Pyörien tehtävä on muuttaa moottorilta tullut teho liikkeeksi ja mahdollistaa kääntyminen. Renkaassa merkit ketoivat nopeusluokan, koon ja että siinä ei ole sisäkumia. Kesärenkaissa urasyvyys tulisi olla vähintää 1.6mm. Talvirenkaissa 3mm. Nastamäärä saa poiketa enintään 25%, sen renkaan nasta määrästä, jossa niitä on eniten. Rengasala suosittelee vaihtamaan 4mm urasyvyyteen kuluneet kesä renkaat uusiin. Talvirenkaat jotka ovat kulunee 5mm urasyvyyteen.