Kierteen korjaus

Alkureikä täytyy tehdä, jotta kierteestä tulisi kestävä. Alkureiänkoko katsotaan taulukosta, taulukon näkee työntömitan kyljestä (esim. M8=6,8)

Helicoil eli irtokierre

1. Porataan vioittunut kierre
2. Puhdistus
3. Tehdään kierretapilla kierteet
4. Puhdistus
5. Asennetaan irtokierre
6. Kierretään kunnes saavuttaa kappaleen pinnan
7. Katkaistaan kierteen päässä oleva mutka

Kierteen nousu = kahden peräkkäisen kierteen harjan väli

Autodata

2000 Audi A3 1,6

Ajoneuvon valitseminen

Autodatasta löytyy:
- Tekniset arvot
- Ohjeajat
- Rengaspaineet
- Huoltokuvat
- Vikakoodit
- Kytkentäkaaviot

Nämä tiedot löytyvät Autodatasta

Tekniset arvot

- Kiristystiukkuudet
- Jarrulevyjen ja -rumpujen mitat
- Kaikki tekniset tiedot

Tekniset tiedot

Ohjeajat

Löytyy ajat, kuinka kauan työhön menee.

Näihin töihin löytyy ohjeajat

Rengaspaineet

Näkyy vanteen koko, renkaan koko, malli, paineet edessä ja takana.

Huoltokuvat

Sieltä näkee hihnan reititys, nostokohdat, öljyn vaihtoon tarvittavia tietoja

Vikakoodit

Voit hakea vikakoodia

Kytkentäkaaviot

AutoFutur

Harjoiteltiin AutoFuturin käyttöä

Uusi määräys

Etsi/uusi asiakkaan tiedot

Asiakkaan tiedot

Etsi/uusi ajoneuvon tiedot

Selvitys (Mitä tehdään)

Tuotteet kohtaan esim. jäähdytys neste jota otetaan hallilta (pientarvikelisä)

Käsivaihteistojen ja voimansiiron perusteet

Yleistä

Peruskäsitteet

Voima = Massa kerrottuna kiihdytyksellä (voiman mittayksikkö on newton)

Vääntömomentti = Voima kerrottuna vipuvarrella (vääntömomentin mittayksikkö on newtonmetri)

Teho = Voima ja matka suhteessa aikaan (Tehon mittayksikkö on watti/kilowatti)

Voimankulku = moottori -> kytkin -> vaihteisto -> vetopyörästö ja tasauspyörästö -> vetoakselit -> vetävät pyörät (reitti, jonka kautta moottorin tuottama käyttövoima välittyy)

Paine = Voima suhteessa pinta-alaan (Paineen mittayksikkö on bar)

Hydraulipuristin = Suljetussa hydraulijärjestelmässä vallitsee kaikkialla sama paine

Kiinteäliitos = Kahta kappaletta puristetaan yhteen niin lujasti, että ne eivät pysty siirtymään toisiinsa nähden

Muotoliitos = Kiila sovitetaan kahteen osaan niin, että siihen kohdistuu leikkausrasituksia voimansiirron aikana

Voimansiirto

Kytkin

Kytkimen avulla voimankulku voidaan katkaista. (Jousivoima puristaa kytkinlevyä jolloin, vääntömomentti välittyy moottorilta vaihteistolle)

Vaihteisto

Eri vaihteita valittaessa vaihteistossa kytketään eri välityssuhteessa olevia hammaspyöräpareja.

Nivelakselit

Nivelakselit välittää voiman vaihteistolta takavetopyörästölle.

Vetopyörästö

Vetopyörästö on kiinteävälityksinen alennusvaihde, suurentaa siten välitettävää vääntömomenttia

Tasauspyörästö

Tasauspyörästö jakaa vetovoiman tasaisesti vetäville pyörille esim. kaarreajossa kaarteen sisäpuolinen pyörä pyörii hitaammin kuin kaarteen ulkopuolinen pyörä.

Jakovaihteisto

Jakovaihteisto jakaa vetovoiman etu- ja taka-akselille.

Etuveto

Moottori, kytkin, vaihteisto vetopyörästön ja tasauspyörästön kanssa on kytketty yhteen etukäyttöaggregaattiin.

Takaveto

Tavallisessa takavetojärjestelmässä moottori, kytkin ja vaihteisto on auton etuosassa. Vetovoima siirretään takavetopyörästölle nivelakselin kautta.

Neliveto

Nelipyörävetojärjestelmä perustuu takapyörävetojärjestelmään, mutta vaihteiston ja nivelakselin välille on kytketty jakovaihteisto. 

Kytkin

Tehtävät: 

-Välittää moottorin vääntömomentti vaihteistolle 
-Mahdollistaa auton liikkeellelähtö
-Keskeyttää moottorin ja vaihteiston välinen voimaa siirtävä yhteys vaihteiden kytkemisen ajaksi
-Vaimentaa vääntövärähtelyjä 
-Suojata moottoria ja voimansiirron osia ylikuormittumiselta

Kytkimen käyttömekanismi

Kytkimen käyttölaitteen täytyy vahvistaa polkimen painamisvoimaa ja välittää voima kytkimen painelaakeriin. Vauhtipyörä kannattaa kytkintä ja välittää moottorin vääntömomentin eteenpäin.

Mekaaninen kytkimen käyttömekanismi

Vaijerikäytössä polkimen liike välitetään teräsvaijerilla kytkimen irrotusvipuun ja painelaakeriin, jolloin kytkintä käytetään.

Hydraulinen kytkimen käyttömekanismi

Pääsylinteri tuottaa hydraulijärjestelmän tarvitsema nestepaine. Työsylinteri johtaa pääsylinterin tuottama nestepaine käyttövoimaksi kytkimen painelaakerille.

Levyjousikytkin

Vauhtipyörän ja kytkinlevyn kanssa kytkimen painelevy muodostaa kitkajärjestelmän.

Kytkinlevy

Kytkinlevyn tehtävä on välittää moottorin vääntömomentti vauhtipyörästä ja painelevystä vaihteistoon, kitkapäällyste on yleensä kiinnitetty jousitetusti.

Kytkimen irrotusvipu

Kytkimen irrotusvivun tehtävä on keskeyttää voimankulku moottorin ja vaihteiston välillä. Kytkimen irrotusvipua käytetään kytkinjärjestelmissä kytkimen painelaakerin siirtämiseen.

Kytkimen painelaakeri

Kytkimen painelaakeri välittää irrotusvoiman pyörivälle kytkimelle.

Vauhtipyörä

Vauhtipyörä varastoi osan työtahdin aikaisesta liike-energiasta. Vauhtipyörä varmistaa kampiakselin tasaisen pyörimisen. Vauhtipyörään on kiinnitetty kytkin.

Kaksimassavauhtipyörä

Tavallinen vauhtipyörämassa on jaettu ensiömassaan (kampikoneisto, ensiövauhtipyörä) ja toisiomassaan (toisiovauhtipyörä, kytkin).

Perusteet

Tehtävä

Käsivaihteisto sijoitetaan auton voimansiirrossa kytkimen ja vetopyörästön väliin.

Vaihteistokotelo

Molempien kotelopuolikkaiden tehtävä on kannattaa pää-, sivu- ja valitsinakselit sekä kytkimen osat ja akselilaakerit.

Vaihteistokotelon tuuletus

Vaihteiston tuuletuksen tehtävä on tasata käytön aikana muodostuva ylipaine.

Vaihteensiirtomekanismi

Vaihteensiirtomekanismi vaihtaa kuljettajan vaihdevivulla valitseman, valitsin- ja kytkentävaijerin tai vaihteensiirtovivuston kautta välitetyn vaihteen.

Peruutusvalokytkin

Peruutusvalokytkin on yleensä asennettu vaihteistokoteloon ulkopuolelle, mutta sitä käytetään vaihteiston sisäpuolelta, esim. pääakseliin asennetulla tapilla.

Samalinjaisilla akseleilla toimiva vaihteisto

Samalinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja asennetaan etumoottorilla ja takavedolla varustettuihin autoihin. Näissä vaihteistoissa on sisäänmenoakseli, ulostuloakseli ja sivuakseli.

Erilinjaisilla akseleilla toimiva vaihteisto

Erilinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja asennetaan etumoottorilla ja etuvedolla tai takamoottorilla ja takavedolla varustettuihin autoihin. Näissä vaihteistoissa on sisäänmenoakseli ja ulostuloakseli.

Synkronointi

Synkronilaitteiden tehtävä on tasata siirtoholkin ja vapaasti pyörivän pyörän väliset pyörimisnopeuserot sekä tehdä vaihtamistapahtumasta hiljainen ja nopea.

Vaihteistoöljy

Vaihteistotyyppi ja vaihteistoon kohdistuvat rasitukset kaikissa käyttötilanteissa määräävät käytettävän vaihteistoöljyn laadun.

Hammaspyörät

Tehtävä ja toimintaperiaate

Akseleille asennetut hammaspyörät välittävät toisen akselin pyörintäliikkeen toiselle akselille.

Pyörintäsuunta

Kun kaksi hammaspyörää on hammastettu toisiinsa, ulostuleva pyörintäsuunta päinvastainen kuin sisäänmenevä pyörintäsuunta. Jos halutaan saada ulostuleva pyörintä suunta samaksi kuin sisäänmenevä pyörintäsuunta, täytyy lisätä välipyörä.

Muodot

Vaihteistoissa käytetään kolmentyyppisiä hammaspyöriä:

- Suorahampaisia lieriöhammaspyöriä

- Vinohampaisia lieriöhammaspyöriä

- Kartiohammaspyöriä

Lieriöhammaspyörät

Lieriöhammaspyöriä käytetään vääntömomenttien välitykseen.

Kartiohammaspyörät

Kartiohammaspyörät jakautuvat suorahampaisiin ja kierrehampaisiin. Kartiohammaspyöriä käytetään ennen kaikkea tasauspyörästöissä.

Välityssuhde

Välitys vastaa käytettävän hammaspyörän hammasmäärän suhdetta käyttävän hammaspyörän hammasmäärään.

Alennusvaihde

Alennusvaihteessa käyttävä hammaspyörä on pienempi kuin käytettävä hammaspyörä.

Synkronilaitteet

Yksinkertainen synkronointi

Synkronilaitteen tehtävänä on tasata pyörimisnopeudet vaihdehammaspyörän ja siirtoholkin välillä ja varmistaa vääntömomentin siirtäminen vaihdehammaspyörältä akselille vaihteen ollessa kytkettynä.

Osat

- Synkronirengas

- Synkroninapa
- Siirtoholkki
- Jousi
- Synkronisalvat
- Kuula

Vapaa-asento

Synkronisalvat pitävät siirtoholkin synkroninavalla, kun vaihdetta ei ole kytketty.

Esto- ja synkronointiasento

Vaihdetta kytkettäessä siirtohaarukka työntää siirtoholkkia kytkettävän vaihdehammaspyörän suuntaan.

Kytkentäasento

Vaihteistoakselin ja vaihdehammaspyörän välille on muodostettu yhteys.

Kaksinkertainen synkronointi

Kaksinkertaisessa synkronoinnissa vaihteensiirtoon tarvitaan vähemmän voimaa, kestävyys paranee ja vaihtomukavuus paranee alaspäin vaihdettaessa.

Toiminta

Synkronoinnin aikana siirtoholkki työntää ulompaa synkronirengasta synkronikartiolle ja synkronikartiota sisemmälle synkronirenkaalle.

3-akselinen vaihteisto

Yleistä

Samalinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja nimitetään myös 3-akselisiksi vaihteistoiksi. Samalinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja asennetaan autoihin, joissa on etumoottori ja takaveto.

Rakenne

Sisäänmeno- ja pääakseli ovat samalla linjalla.

Sisäänmenoakseli

Moottorin vääntömomentti välittyy sisäänmenoakselilta sivuakselille.

Sivuakseli

Sisäänmenoakseli käyttää sivuakselia, jonka avulla vääntömomentti välitetään kulloinkin kytketylle vaihdehammaspyörälle.

Pääakseli

Pääakseli on laakeroitu kytkimen puolella sisäänmenoakseliin ja vaihteiston puolella vaihteistokoteloon. Toiminta Vaihteenvalinta tapahtuu siirtämällä siirtoholkkeja sivuttaissuunnassa. Voimankulku vaihteistossa Samalinjaisilla akseleilla toimivissa vaihteistoissa voima siirtyy sisäänmenoakselilta sivuakselin kautta kulloinkin kytketylle vaihdehammaspyörälle ja siitä pääakselille. 2-akselinen vaihteisto Yleistä Erilinjaisilla akseleilla toimivassa vaihteistossa sisäänmeno- ja ulostuloakseli eivät ole samalla linjalla. Erilinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja kutsutaan, myös nimellä 2-akselinen vaihteisto. Rakenne Voimaa välittävä kytkentä aikaansaadaan kullakin vaihteella siirtoholkkien avulla. Siirtoholkkeja käytetään kytkentävivulla, joka kytkee ne siirtohaarukan välityksellä. Sisäänmenoakseli Sisäänmenoakseli välittää moottorin vääntömomentin vaihteistoon. Ulostuloakseli Ulostuloakseli välittää moottorin vääntömomentin suoraan tasauspyörästölle. Toiminta Vaihteenvalinta tapahtuu siirtämällä siirtoholkkeja sivuttaissuunnassa. Voimankulku vaihteistossa Erilinjaisilla akseleilla toimivissa vaihteistoissa voima siirtyy sisäänmenoakselilta kytketyn vaihdehammaspyörän kautta ulostuloakselille. Nivelakselit Tehtävät - Välittää vääntömomentteja - Mahdollistaa kulmien muutokset - Sallia pituusmuutokset Rakenne Nivelakseli on tavallisesti asennettu ristinivelten avulla käsivaihteiston ja takavetopyörästön väliin sekä varustettu liukukappaleella ja tukilaakerilla. Toiminta Kulmamuutokset, joita tapahtuu ajon aikana, tasataan ristinivelien avulla. Ristinivel Nivelristi kytkee neulalaakerien välityksellä kaksi haarukkaa toisiinsa. Tätä liitosta voidaan taivuttaa enintään 25°. Tukilaakeri Tukilaakerit tukevat ja ohjaavat akselia, käytettään yleensä jos vaihteisto ja taka-akseli ovat kaukana toisistaan. Liukukappale Liukukappale vastaa nivelakselin sovittamisesta pituusmuutoksiin. Levynivel Levyniveliä käytetään pääosin voimansiirron värinän ja äänien vaimentamiseen. Etu- ja takavetoakselit Yleistä Etuvetoisissa autoissa vetoakselit asennetaan vaihteiston ja pyörännapojen väliin. Takavetoisissa, erillisjousitetuissa vetoakselit sijaitsevat takavetopyörästön ja pyörännapojen välissä. Vakionopeusnivelet Käytössä on seuraavia vakionopeusniveliä: - Liukuvat vakionopeusnivelet - Kiinteät vakionopeusnivelet - Kaksois nivelet Kolmionivelet Kolmionivelet ovat liukuvia vakionopeusniveliä, jotka sallivat enintään 55 mm:n pituussuuntaisen siirtymän ja samalla enintään 26°:n taivutuskulman. Kuulavakionopeusnivelet Sallivat enintään 45 mm:n pituussuuntaisen siirtymän ja samalla enintään 22°:n taivutuskulman. Kiinteät vakionopeusnivelet Kiinteät vakionopeusnivelet ovat kuulaniveliä, jotka eivät säädy pituussuunnassa mutta joita voidaan taivuttaa jopa 47°. Kaksois(risti)nivelet Kaksoisnivelet ovat ristiniveliä, jotka eivät säädy pituussuunnassa mutta joita voidaan taivuttaa jopa 50°. Väliakseli/laakerointi Estää pitkien vetoakselien aiheuttamat värinäongelmat. Vetävä taka-akseli ja tasauspyörästö Yleistä Takavetoisissa autoissa moottorin vääntömomentti välitetään vaihteistosta nivelakselin kautta vetopyörästöön ja pyörille. Tyypit - Puolikevennetty taka-akseli - Kevennetty taka-akseli - Erillisjousitus Puolikevennetty taka-akseli Puolikevennetyissä taka-akseleissa vetoakselit on asennettu toisella puolella vetopyörästöön. Kevennetty taka-akseli Kevennetyssä taka-akselissa pyörännapa on laakeroitu kahteen vastakkaiseen kartiolaakeriin. Erillisjousitus Akselipalkkia ei tarvita. Akselipalkin sijasta vetoakselit yhdistävät takavetopyörästön pyöriin. Takavetopyörästön tehtävät - Vähentää vaihteistolta tulevaa pyörintänopeutta - Kasvattaa vetomomentti noin nelinkertaiseksi - Välittää vääntömomentti vetäville pyörille Tasauspyörästö Osat: - Tasauspyörästökotelo - Pienet tasauspyörät - Isot tasauspyörät Tehtävät Vetävien pyörien pyörintänopeuksien erojen tasoitus. Vääntömomentin jakaminen tasaisesti vetäville pyörille. Kartiotasauspyörästö Kun ajaa suoraan eteenpäin molemmat pyörät ja vetoakselit pyörivät yhtä nopeasti. Kun ajaa kaarteeseen, kaarteen ulkopuolinen pyörä pyörii nopeammin kuin kaarteen sisäpuolinen pyörä. Jos pyörä luistaa auto ei pysty enää etenemään. Tasauspyörästön lukot Tasauspyörästö jakaa molemmille pyörille saman vääntömomentin. Poikittaislukon avulla enemmän vääntömomenttia välitetään pyörälle, jolla on parempi pito. Keskilukot toimivat samalla tavalla, mutta niiden tehtävä on vastata vääntömomentin jakamisesta akselien välillä. Kytkettävät tasauspyörästön lukot - Kytkettävät tasauspyörästön lukot - Automaattiset tasauspyörästön lukot Automaattiset tasauspyörästön lukot Automaattiset tasauspyörästön lukot aiheuttavat sen, että pyörintänopeuksien tasaus estetään automaattisesti. Nelivetojärjestelmät Yleiskuva Nelivetojärjestelmässä moottorin tuottama voima välitetään vaihteiston kautta jakovaihteistolle. Sen tehtävä on jakaa voima molemmille akseleille. Voimankulku Vääntömomentti jaetaan jakovaihteistotyypin mukaisesti tietyssä suhteessa (etuakseli : taka-akseli). Jakovaihteisto keskitasauspyörästöllä Jakopyörästö jakaa vaihteistolta tulevan vääntömomentin etu- ja takavetopyörästöille. Keskitasauspyörästö tasaa erisuuruiset pyörintänopeudet. Kartiohammaspyörästötyyppinen keskitasauspyörästö Tasaa vetävien pyörien pyörintänopeuserot. Jakaa vaihteistolta tulevan vääntömomentin aina puoliksi. Planeettavaihteistotyyppinen keskitasauspyörästö Planeettavaihteistotyyppinen keskitasauspyörästö jakaa vääntömomentin jatkuvasti samassa suhteessa etu- ja taka-akselin vetopyörästöille. Torsen-tasauspyörästö Enemmän vääntömomenttia välitetään vetävän akselin pyörille, joilla on parempi pito. Viskokytkin Viskokytkin jakaa vääntömomentin luiston mukaisesti etu- ja takavetopyörästölle, tasaa vetopyörästöjen erisuuruiset pyörintänopeudet ja toimii luiston mukaisesti automaattisena tasauspyörästön lukkona. Etuvetopyörästö Etuvetopyörästön rakenne ja toiminta vastaavat tavallista vetopyörästöä. Takavetopyörästö viskolukolla Viskolukolla varustetun takavetopyörästön rakenne ja toiminta vastaavat tavallista takavetopyörästöä.

Sähkö

Mitattiin akunjännitettä ja virran häviötä akulta laturiin, laittamalla toinen pää akun miinus navalle ja toinen laturin runkoon. Mittari laitettiin tasavirta asentoo. Lepojännite oli 12v käynnissä 14v häviö oli 0.005v

Työntömitta

1. Vaihe kokonaiset millimetrit ylemmästä asteikosta

2. Vaihe kymmenesosa millit alemmasta asteikosta

AUNE-ehdot

AUNE-ehdot

1. Korjaamon velvollisuudet

Korjaamo suorittaa työn ammattitaitoisesti ja huolellisesti noudattaen valmistajan kyseistä automallia varten laatimia Suomen olosuhteisiin tarkoitettuja huolto- ja korjausohjeita. Korjauksessa käytettävien varaosien ja tarvikkeiden tulee olla alkuperäisiä tai niiden laatuisia.

2. Työtilaus

 Työtilaus tehdään kirjallisesti ja siitä annetaan toinen kopio asiakkaalle ja toinen jää korjaamolle. Jos työtilausta muutetaan tai täydennetään työtilauksen tekemisen jälkeen asiakkaan pyynnöstä, mer-kitään sovitut muutokset korjaamon työtilaukseen ja niistä lähetetään sovittaessa vahvistus asiakkaalle.

3. Vastuu autoverosta

Korjaamo ei ota vastaan ajoneuvon uudelleen verottamiseen mahdollisesti johtavaa korjaustyötä, ellei työntilaajana ole ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja.

4. Hintatiedot

Asiakkaalle tulee ilmoittaa hinta-arvio ennen työn aloitusta. Korjaustyö ei saa ylittää hinta-arviota yli 15%, paitsi jos kesken työn ilmenee uusi vika jota ei työtä vastaanotettaessa voitu huomata. Tällöin asiakkaalle tulee ilmoittaa asiasta.

5. Lisätyöt

Työtä tehdessä löytyvistä korjattavista lisätöistä pitää ilmoittaa asiakkaalle ja kertoa niiden korjauksen lykkäämisestä koituvista vaaroista.

6. Maksuehdot

Työ maksetaan käteisellä työnluovutuksen aikana, ellei muusta maksutavasta ole etukäteen sovittu.

7. Vakuutusyhtiön laskuun tehtävät korjaukset

Ajoneuvoon tehdään vahinkotarkastus vaurioiden ja korjaustavan määrittämiseksi. Saa-tuaan laskutusluvan vakuutusyhtiöltä korjaamo laskuttaa korjauskustannukset asiakkaan sijasta suo-raan vakuutusyhtiöltä.

8. Työn valmistuminen

Jos asiakkaalle on ilmoitettu työtilausta tehdessä työn valmistumisaika, ja työtä ei saada valmiiksi tässä ajassa, pitää siittä ilmoittaa asiakkaalle mahdollisimman pian. Jos aikaa ei ole sovittu, työ tulee tehdä kohtuullisessa ajassa työstä riippuen.

9. Työn kohteen vastaanottaminen ja luovuttaminen

Työ vastaanotetaan ja luovutetaan korjaamon aukioloaikana. Korjaamon säilytysvastuu lakkaa neljän vuorokauden jälkeen siitä, kun asiakkaalle on ilmoitettu työn valmistumisesta. Sitten työn saa siirtää pois korjaamolta, mutta siitä pitää ilmoittaa asiakkaalle vuorokauden etukäteen.

10. Takuu

Korjaamolta lähtiessä autolla on 6 kuukauden tai 15 tuhannekilometrin pituinen takuu, riippuen siitä kumpi näistä rajoista ylittyy ensin. Takuu ei kata asiakkaan itse tekemiä korjauksia, eikä tapaturmia silloin jos virhe johtuu asiakkaan auton vääränlaisesta käsittelystä.

12. Virheilmoitus ja virheen korjaaminen 

Asiakkaan täytyy ilmoittaa virheestä mahdollisimman pian, jos hän huomaa virheen. Korjaamon pitää oikaista virhe kohtuullisessa ajassa ilmoituksesta.

13. Asiakkaan oikeus vahingonkorvaukseen

Jos korjaustyössä on virheitä tai se ei ole valmistunut määrätyssä korjausajassa, asiakkaalla on oikeus vaatia korvauksia. Korjaamo ei ole kuitenkaan vastuussa, jos työn viivästyminen/virhe johtuu korjaamosta riippumattomista syistä.

14. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos asiakkaan ja korjaamon erimielisyyksiä ei saada ratkaistua keskustelemalla, asiakas voi viedä asian kuluttajariitalautakunnan kuultavaksi.

Pakoputken korjaus

Vaihdettii pakoputken loppu osa. Ekana otettii loppuosa pois laitettiin uusi tilalle, tiivistys aineeksi pakoputken asennus tahnaa.

Metalli

Tehtii luokan projekti autoon laitojen reunat metallista.

Korjaamotoimintaa

Käytiin koulus läpi, mistä korjaamoon tulee raha, miten jne.

McPherson-joustintuen huolto ja rakenteen tutkiminen

Puristettiin jousi kasaan jousipuristemella, katottiin eka etää se on tukevastii kiinni. Sitten alettiin kiristämään jousipuristinta siihen asti että jousi olisi ''vapaana''. Sit avattiin männänvarren mutteri pulttipyssyllä. Sen jälkeen irrotettii yläkiinnike, jousen istukka, pölysuojus, jousi, jousen ja istukoiden väliset suojat ja pohjaanlyöntikumi. Sit tarkistettiin kunto, laakeri piti vaihtaa. Alotettiin kasaaminen. Laitettiin jousi puristimeen, pohjaanlyöntikumi ja pölysuojus paikalleen, sekä alaistukan kumisuojus. Sit laitettii yläistukka ja yläkiinnike pulttipyssyllä pienellä teholla. Sit laitettiin se momenttii. Alettiin löysäämään puristinta. Työturvallisuudesta sen verta, että työssä täytyy käyttää suojalaseja, Sillä kun jousta puristaa siihen tulee todella suuri jännitys.

Lyhyesti:

Joustintuen yläpäänlaakeri aiheutti kolahduksen rattia kääntäessä. Otin joustintuen irti pistimme jousipenkkiin ja irrotimme jousen, jotta voisimme putsata laakerin. Sen jälkee kasasimme joustintuen ja laitoimme sen autoon kiinni.

Sähkö

Sähkötekniikan tunnilla ekana mitattii akun jännitettä. Sit vastuksen jännite, kytkimen resistanssi, lämpötila, polttimon resistanssi. Sitten teimme relekytkennän, sama rinnan kytkennällä. Lopuksi opettelimme pihtivirtamittarin käyttöä

Jarrut

1. Jarrulaitteiden kehitysvaiheita

1800-luvun lopussa käytössä oli ulkopuolinen jarru, jarrukenkä painettiin vipuvarrella pyörän ulkokehää vasten.

1900-luvun alussa autojen jarrut muuttuivat vähitellen rumpujarruiksi. Ensiksi rumpujarrut olivat rummun ulkopuolisia vannejarruja, myöhemin ne  kehittyivät rummun sisäpuolisiksi kenkäjarruiksi.

Nesteen käyttö jarruvoiman välittäjänä kehitettiin jo 1920-luvulla, mutta yleiseen käyttöön nestejarrut tulivat 1930-luvulla.

1940- ja 1950-luvuilla kuorma- ja linja-autoissa käytettiin vielä nestejarruja, tuolloin poljintyötä helpotettiin alipaine- tai paineilmatehostimella. 1960-luvun jälkeen raskaiden autojen käyttöjarrut ovat toimineet paineilmalla.

1970-luvulla keksittiin ABS jarrut eli lukkiutumattomat jarrut.

2. Jarrujen tehtävät ja rakennemääräyksiä

Varajarrulla auto on kyettävä pysäyttämään kohtuullisella mikäli käyttöjarru ei toimi. Seisontajarrulla on pystyttävä pitämään ajoneuvo paikallaan ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 18%.

Kun jarruapoljinta painetaan syntyy pääsylinterin tuottamana hydraulipaine. Paine välittyy jarrumäntiin. Männät painavat jarrupaloja jarrulevyä tai -rumpua vasten. Kun jarrupoljin päästetään lepoasentoon, avautuu pääsyliterissä nesteelle paluukanava tasaussäiliöön. Paine laskee ja männät palaavat normaali asentoihinsa levyjarrussa tiivistekumien vaikutuksesta. Rumpujarruissa palautus jouset palauttava männät.

3. Jarrunesteet

Jarruneste on glykolin ja eräiden lisäaineiden seos. Lisäaineilla pyritään parantaman jarrunesteen ominaisuuksia (pakkaskestävyyttä, kiehumispistettä, leimahduspistettä, viskositeettia, ruosteenestoa, happamuutta ja vaikutusta jarrukumeihin).

4. Pääsylinterin toiminta

Poljinta painettaessa ensiömäntä liikkuu ja sen tiiviste sulkee tasauskanavan, jolloin yhteys nestesäiliön ja sylinterin välillä katkeaa. Hydraulipaine kasvaa sylinterissä ja alkaa vaikuttaa takajarrujen pyöräsylintereihin.

Polkimen palautuessa, palautuvat myös männät alkuasentoonsa hydraulipaineen ja palautusjousien voimalla ja neste palaa takaisin pääsylinteriin.

Sähkökytkentöjä

Koulussa reenasimme sähkökytkentöjä

Jäähdytysjärjestelmä

Tänää koulus tutkittii jäädhytysjärjestelmää

https://www.youtube.com/watch?v=WTTca3Fc_X8&app=desktop

0:30  termostaatti

Pesu- ja vahausharjoitus

Teimme tänään pesu- ja vahausharjoituksen. Ekana huuhtelimme auton liasta, sitten pesimme saippualla sieniä käyttäen, jonka jälkeen huuuhtelimme auton. Lopuksi vahasimme auton. 

Auton sisäpesu

Ekana huuhdellaan matot, jonka jälkee auto imuroidaan, sitten muoviosat kostella rätillä lopuksi lasit putsataan sisältä.

Rengastyöt

Tänään teimme koulussa rengas harjoituksia otimme renkaa pois vanteilta ja laitoimme takas. Lopuksi tasapainotimme pyörän.

Otettiin venttiilin sielu pois

Kumi painettiin keskiuraan

renkaan pois ottoa

taspainotusta

Lisättiin paino koneen näyttämään paikkaan

Pyörien tehtävä on muuttaa moottorilta tullut teho liikkeeksi ja mahdollistaa kääntyminen. Renkaassa merkit ketoivat nopeusluokan, koon ja että siinä ei ole sisäkumia. Kesärenkaissa urasyvyys tulisi olla vähintää 1.6mm. Talvirenkaissa 3mm. Nastamäärä saa poiketa enintään 25%, sen renkaan nasta määrästä, jossa niitä on eniten. Rengasala suosittelee vaihtamaan 4mm urasyvyyteen kuluneet kesä renkaat uusiin. Talvirenkaat jotka ovat kulunee 5mm urasyvyyteen.